Uutisia
Elämäkerrat - kirjailija Juhani Aho
Juhani Ahon seuran tapahtumia
Juhani Aho kartalla
Facebook - Juhani Ahon seura


Käännökset Juhani Ahon teoksista
Juhani Ahon suomentamia teoksia
Sövellyksiä Juhani Ahon teksteihin
Eiffel-torni Pariisissa





Kokoelmanäyttely: Eero Järnefelt & Venny Soldan-Brofeldt, Järvenpään taidemuseo
Eero Jörnefelt, Pioneja 1919 öljy, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) päärakennus (Hallituskatu 1, Helsinki). Talo valmistui v. 1890. Suunnitelija arkkitehti Sebastian Gripenberg. Laajennus 1934 arkkitehti Jussi Paaatela.
SKS:n sisäkaton arvokkaat korsitemaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut Koristemaalausliike Salomon Wuori.
SKS:n kirjasto
SKS:n perinnearkisto
Kijailija Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella, kuvaaja Rudolf Ahonius, 1900-1915. Keski-Suomen museo.
Juhani Aho: Lastuj VIII - Lohilastuja ja kalakaskuja. WSOY 1921

 

JUHANI AHON KIRJALLINEN TUOTANTO

Juhani Ahon tuotanto mm: hänen ensimmäinen kirjallinen työnsä oli kertomus Siihen aikaan kun isä lampun osti (1883). Romaani Rautatie (1884) eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet, tekee Ahosta kirjailijan.  Papin tytär (1885) - nuoren tytön kipeä kasvukertomus.  Yksin (1890) - miehen matka itseensä.  Papin rouva (1893) - sukeltaa naisen sieluun.  Panu (1897) - historiallinen romaani.  Juha (1911) - myöhäistuotannon helmi.  Rauhan erakko (1916) - tulee sodan keskelle.  Ahon viimeinen teos on Muistatko -? (1920).

Ensimmäinen kokoelma lyhyitä kertomuksia, LASTUJA, ilmestyi vuonna 1891.  Aho kirjoitti kaikkiaan kahdeksan lastukokoelmaa.  Ne muodostavat suuren - ja monimuotoisen osan Juhani Ahon tuotannosta.  Viimeinen lastukokoelma Lohilastuja ja kalakaskuja (1921) on suomalaisen kalastuskirjallisuuden klassikko. Lisätietoja lastuista sivulta "Linkit & Lastut".

Luettelo Juhani Ahon kirjallisesta tuotannosta on esitetty sivulla 'Juhani Aho' (klikkaa yläpalkista).

 

Juhani Ahosta kirjoitetut ELÄMÄKERRAT mm.

Gunnar Castrén: JUHANI AHO I & II, suomentanut Joel Lehtonen. WSOY 1922. 605 sivua.  Sama ruotsiksi, på svenska, Holger Schildts Förlagsaktiebolag, 1922.  652 sidor

I. Havu: JUHANI AHO. OTAVA 1929. 308 sivua.

Antti J. Aho (Juhani Ahon poika): JUHANI AHO I & II, WSOY 1951. 1006 sivua. LIsäksi: JUHANI AHO JA HÄNEN AIKAANSA. Kuvateos, toimittanut Antti J. Aho.l WSOY 1948. 184 sivua

Juhani Niemi: JUHANI AHO. SKS, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 414, 1985. 243 sivua

Panu Rajala: NAISTEN MIES JA AATTEIDEN. JUHANI AHON ELÄMÄNTAIDE. WSOY 2011. 442 sivua

Anne Helttunen & Tuula Uusi-Hallila: JUHANI AHO. VASTAKOHTIEN TASAPAINOA. WSOYpro 2010. 119 sivua.

Juhani Ahon puolisosta taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtistä (1863-1945) kirjoitetut elämäkerrat mm.

Riitta Konttinen: BOHEEMIELÄMÄ. VENNY-SOLDAN-BROFELDTIN TAITEILIJANTIE. Otava 1996. 416 sivua.

Antti J. Aho, toimittanut: VENNY SOLDAN-BROFELDT JA HÄNEN MAAILMANSA. LUONNOKSIA JA MUISTELMIA. WSOY 1946. 166 sivua.

 

Seuran TAPAHTUMAHISTORIA

Juhani Ahon Seuran tapahtumahistoria löytyy facebookista ja sivulta 'Juhani Ahon Seura'. Sivustolla on myös luettavissa seuran jäsenkirjeet. Siellä on myös JÄSENILMOITTAUTUMISLOMAKE. Liity mukaan seuran jäseneksi!  Henkilöjäsenen jäsenmaksu vuonna 2026 on 20 €, 

 

JUHANI AHO KARTALLA

Tervetuloa Jussin jalanjäljille. Olemme koonneet eri kohteita sivustolle (sivulla Juhani Aho). Voit ehdottaa uutta kohdetta kartalle.  Karttaa päivittys on nyt valmis. Sieltä löytyvät esim. Helsingissä mm.: Annankatu 28, Armfeltintie 6, Korkeavuorenkatu 23, Pietarinkatu 5, Ravintola Kämp, Senaatin talo Snellmaninkatu 1, Suomen Kansallisteatteri, Ullanlinnan kylpylä, Vanha Ylioppilastalo. Muita kohteita mm.. Juhani Ahon hauta Iisalmen vanha kirkko, Mansikkaniemen pappila, Väärnin pappila jne. Jokaisessa kohteessa on kuva ja selostava teksti. Linkki: Juhani Aho kartalla

 

FACEBOOK

Seuraa meitä facebookissa (httos:www.facebook.com/juhaniahonseura). 

 

JUHANI AHON SEURAN JÄSENKIRJE nr 4/2025 (10.12.2025, 10 sivua)

 

Jäsenkirje nr 4 on postitettu seuran jäsenille 10.12.2025.  Kijeen aiheina ovat

- johtokunnan tervehdys

- kooste tämän vuoden 2025 tapahtumista

- uusia sivuja verkkosiuillamme:

- KÄÄNNÖKSET luettelo Juhani Ahon tuotannosta tehtyihin käännöksiin. Ahon teoksia on käännetty 23 eri kielelle. .(https://juhaniahonseura.yhdistysavain.fi/kaannokset)

- SUOMENNOKSET lista Juhani Ahon suomentamista teoksista (https://juhaniahonseura.yhdistysavain.fi/suomennokset)

- SÄVELLYKSET luettelo Juhani Ahon teosten pohjalta tehtyihin sävellyksiin (26 säveltäjää) (https://jjuhaniahonseura.yhdistysavain.fi/savellykset

- Juhani Aho oli Pariisissa n 15.9.1889 - 22.5.1890. Aho kirjoitti 'Yksin' .pienoisromaania Pariisin aikoinaan.  Valokuvia Pariisista.

 

Yksin pienoisromaani (1890) on käännetty kymmenelle kielelle

Sam - Waḥdī - Seul -  Üksi - Einsam - Alleen – Alene - Osamělý - Odinokij - Ensam

lisäksi teoksen pohjalta on sävelletty pienoisooppera ’Yksin’ 1982. Säveltäjä Sakari Seppälä. Libretto: Lilja Kinnunen-Riipinen, sekä melodraama ’Ainoani’ tilaajana DI-pianisti Maria Suokas 2015. Käsikirjoitus Suvi Nuotio. Säveltäjät: Ilkka von Böhm, Minna Leinonen, Esa Ylivaara. Lausuja Tuukka Vasama. ’Ainoani’ on nähtävissä ja kuunneltavissa YLE Areenassa ’Musiikkistudion klubi-ilta’.

Yle Areena: AINOANI! – Musiikkistudion klubi-ilta. 13.10.2017, kesto 1 h 4 min.

https://areena.yle.fi/1-3865373

 

Kirjallisuutta Juhani Ahon Pariisin ajoilta:

Yksin, Juhani Aho. Wsoy 1890. 106 s.

Muistelmia ja matkakuvia. Juhani Aho. E-kirja WSOY 1921. mm. Matkalta Pariisiin v. 1889; Muutamia kuvia Pariisin maailmannäyttelystä 1889; Polkupyörällä Pariisissa ja Sasu Punanen Pariisin saunassa. 

Juhani Aho. Gunnar Castrén. Suomentanut Joel Lehtonen. II osa. WSOY 1922. 313 s. Sivut 217-263. Pariisin matka ja ”Yksin”

Juhani Aho. I. Havu. Otava 1929. 307 s. Sivut  111-122 Pariisin matka - Yksin.

Juhani Aho ja hänen aikaansa. Kuvateos. Toimittanut Antti J. Aho. WSOY 1948. 184 s. Sivut Pariisissa  70 - 73 Pariisissa 1889-1890

Juhani Aho. Elämä ja teokset. Kirjoittanut Antti J. Aho. Edellinen osa. WSOY 1951. 528 s.  Sivut 332-351 Ensimmäinen ulkomaanmatka 1889-1890.

Juhani Aho. Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 414. 1985. 243 s. Sivut 85-94 Ranskalainen visiitti.

Juhani Ahon kirjeitä. Toimittanut Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 441. 1986. Sivut Pariisista  134 (16.9.1889) - 148 (21.5.1890).

Aika Pariisissa. Juhani Ahon ranskalainen kausi 1889-1890. Jyrki Nummi. Suomen Kirjallisuuden  Seuran Toimituksia 864. 2002. 447 s. 

Juhani Aho. Vastakohtien tasapainoa. Anne Helttunen - Tuula Uusi-Hallila. WSOYpro Oy 2010. 119 s. Sivut 46 - 52. Ensimmäistä kertaa suureen maailmaan. Yksin - miehen matka itseensä.

Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. Panu Rajala. WSOY 2011. 442 s. Sivut 127- 172. Yksinäisen miehen harhautus.

Kansalliskirjailija Juhani Aho. Martti Turtola - Tarja Lappalainen. Edico Oy 2011. 284 s. Sivut 89-98. Pariisissa ja Yksin-teos.

 

KESÄKAUSI 2026 TUUSULANJÄRVEN MUSEOKOHTEISSA ON ALKANUT!

 

Hurmaavat taiteilijakodit Ahola (Sibeliukssenväylä 57), Suviranta ja Villa Kokkonen  ja Järvenpään taidemuseo ovat siirtyneet kesäaukioloaikoihin. 2.5.2026 avautui päivitettynä Järvenpään taidemuseon rakastettu kokoelmanäyttely Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. Nyt mukana on maalauksia taiteilijoiden puutarhoista sekä kukkaloistosta ja nähtäville tulee myös kokoelmaan lahjoitettuja uusimpia teoksia.

Lisätietoja: www.jarvenpaantaidemuseo.fi

 

Juhani Ahon seuran JÄSENKIRJE nr 1/2026 (7.5.2026)

on luettavissa sivulla: juhani ahon seura/tapahtumat

 

VIERAILU SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN (SKS) KIRJALLISUUSARKISTOON to 28.5.2026

 

Juhani 'Ahon seura järjesti jäsenilleen vierailun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon torstaina 28.5.2026. Kuvakooste vierailusta löytyy facebook-sivuiltamme. SKS:n toimintaa ja perinnearkistoa meille esitteli tapahtumakoordinaattori Roope Kotiniemi. Kirjallisuusarkiston saloihin meidät johdatti arkistotutkija Tarja Soiniola ja tietoasiantuntija (kirjallisuudentutkimus) Vesa Kyllönen esitteli meille SKS:n kirjastoa. Kiitämme upeasta SKS:n toiminnan esittelystä ja mahtavasta tietopaketista.

SKS:n toiminnasta lyhyesti:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustivat vuonna 1831 Helsingin yliopiston piirissä vaikuttaneet miehet, joilla oli yhteinen unelma suomen kielestä tieteen ja kirjallisuuden kielenä. Yksi heistä oli tuotteliaana suomen kielen sanaseppänä tunnettu Elias Lönnrot, joka keksi sanan kirjallisuus SKS:n nimeä varten.

SKS:n päärakennuksen (Hallituskatu 1, Helsinki) arvokkaat ssäkaton koristemaalaukset ovat peräisin talon valmistusmisvuodelta 1890 (Koristemaalausliike Salomon Wuori). Uusrenesanssityylisen talon on suunnitellut arkkitehti Sebastian Gripenberg (1850-1925), Taloa laajennettin 1934 arkkitehti Jussi Paatelan (1886-1962) suunnitelman mukaan.

SKS:n ARKISTO:

- Perinteen ja nykykulttuurin kokoelma

- Arkiston perinnelajikortisto sisältää noin kolme miljoonaa arkistokorttia perinteen lajin, aiheen, kotipaikan ja kerääjän mukaan järjestettyinä. SKS:n perinnelajikortisto valittiin vuonna 2024 UNESCO:n kansalliseen Maailman muisti-rekisteriin, johon on koottu kansallisesti merkittävää asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä.

- Kirjallisuuden ja kulttuurihistoan kokoelma.

Yli 3 hyllykilometriä aineistoja (tekstejä, valokuvia, äänitteitä, videoita - 1300-luvulta tähän päivään).

SKS:n KIRJASTO:

- Kultturin tutkimuksen kokoelma - Kirjallisuuden tutkimuksen kokoelma.

- Erikoiskokoelma (esim. Kalevala-kokoelma: käännöksiä yli 60 kielelle)

SKS:n TIEDEKUSTANTAMO:

- Verkkojulkaisuja - Vertaisarvioituja tiedekirjoja.

Kustannustoimintaa vuodesta 1834.

KIRJALLISUUDEN VIENTIKESKUS: FILI - edistää kirjallisuuden vientä

SKS.n TUTKIMUSTOIMINTA:

- humanistista perustutkimusta - suomalaisen kirjallisuuden kriittisiä editioita.

Lisätietoa SKS:n toiminnasta verkkosivuilla: www.finlit.fi

 

UUTTA KESÄLLÄ 2026 AHOLASSA

 

Ahola on kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijakoti 1897-1911 Tuusulanjärven rannalla Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää. Avoinna touko-syyskuu ti-su klo 10-17. (Suljettu pe 19.6 - su 21.6.)

Aholan yläkerrassa on esillä kalamies Juhani Ahon tarinaa ja kertomuksia taitailijayhteisön kalastusretkistä. Lisää aiheesta facebook-sivuillamme. Aholan fb-linkki: https://www.facebook.com/jarvenpaa.ahola#

 

Voit myös käydä lukemassa kattavan artikkelin 'Kalamies Juhani Aho' verkkosivuillamme.

 

Ahon viimeinen lastukokoelma 'Lastuja VIII' (Lohilastuja ja kalakaskuja)' ilmestyi keväällä 1921 (Wsoy), 264 sivua.

 

Listätietoja Aholasta: www.jarvenpaantaidemuseo.fi

 

 

 

Kuukauden lastu: Vanha valkama

Juhani Ahon muotokuvan maalasi
Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1891.

Ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija

 

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä, mutta samalla hän oli 1800-luvun lopun eurooppalaisen modernismin edustaja ja tavoitteli kansainvälistä yleisöä. Kirjailijantyön ohella Aho toimitti lukuisia lehtiä sekä käänsi kirjallisuutta suomen kielelle. Viimeisin loistava suomennos on belgialaisen nobelistin Maurice Maeterlinckin (1862-1949) satunäytelmä 'Sininen lintu' (L'oiseau bleu 1908), WSOY 1921. 

Juhani Ahon Seura ry:n tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Juhani Ahon tuotantoa ja elämää. Seuran pyrkimyksenä on myös herättää kiinnostusta Ahon kotiseudulta ja Pohjois-Savosta syntyisin olevien kirjailijoiden ja taiteilijoiden tuotantoon.

Seura järjestää kirjallisuusiltoja, keskustelutilaisuuksia ja retkiä.

Seuralta voi anoa avustusta Juhani Ahoon liittyvien projektien rahoitukseen.

 

Kansainvälinen Juhani Aho

Juhani Aho oli oman aikansa kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kirjailija, jonka teoksia käännettiin eri kielille jo 1800-luvun lopulla. Hän on myös ajankohtainen, sillä viime vuosina hänen romaaneistaan on julkaistu useita tuoreita käännöksiä:

  • 2005 englanniksi Juha, Juha, kääntäjä Richard A. Impola (Aspasia Books)
  • 2010 karjalan kielellä Juha: Juha, kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2011 viroksi Yksin, Üksi, kääntäjä Ants Paikre (Loomingu Ramatukogu)
  • 2012 englanniksi Rautatie, The Railroad, kääntäjä Owen Witesman (Norvik Press)
  • 2012 hepreaksi Juha, Yuha, kääntäjä Rami Saari (Poalim)
  • 2012 japaniksi Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä: Finrando no pawā supotto : oboeteiru ka – ?). Kääntäjä Yumi Mei (Atsugi: Hjosui)
  • 2013 ranskaksi Yksin, Seul, kääntäjä Bénédicte Villain (Rivages)
  • 2013 arabiaksi Yksin: Waḥdī. Kääntäjä Sayyid, Duʿāʼ. (Al-Qāhirah: Wikāla Sfinks)
  • 2013 karjalan kielellä Rautatie; Raudutie. kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2013 karjalan kielellä Lastuja: Lastuloi. kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2014 italiaksi Panu, Panu, kääntäjä Marcello Ganassini di Camerati (Vocifuoriscena)
  • 2014 bulgariaksi Yksin: Sam : roman. Kääntäjä: Cvetanova, Rosica. (Sofiâ: Persej / Perseus)
  • 2015 italiaksi Juha. Juha, kääntäjä Marcello Ganassini di Camerati (Vocifuoriscena)
  • 2015 bulgariaksi Juha; Ûha : roman. Kääntäjä: Cvetanova, Rosica. (Sofiâ: Persej / Perseus)
  • 2020 kiinaksi Papin tytär, kääntäjä Ni Xiaojing (China International Radio Press)
  • 2021 hepreaksi Rautatie: Mesillat ha-barzel. Kääntäjä: Rami Saari (Jerušalajim: Carmel)
  • 2024 saksaksi Rauhan erakko: Der Eremit des Friedens.Kääntäjä: Gabriele Schrey-Vasara. (Wien : Braumüller)

Lisätietoja: Valitse ylävalikosta 'KÄÄNNÖKSET' (Juhani Ahon tuotannosta tehdyt käännökset, 23 kielelle) tai 'SUOMENNOKSET' (Juhani Ahon suomentamia teoksia)

Der Eremit des Friedens (RAUHAN ERAKKO). Kääntäjä Gabriele Schrey-Vasara (Wien: Braumüller) 2024
Juhani Ahon seura - Kuukaudne lastu
Vanha valkame - Juhani Ahon kesäkuun 2026 lastu
Liisan lehmä - Juhani Ahon toukokuun 2026 lastu
Suurin totuus - Juhani Ahon huhtikuun 2026 lastu
Kerran konsertissa - Juhani Ahon maaliskuun 2026 lastu
Vanha nuorimies - Juhani Ahon helmikuun 2026 lastu
Vastamyrkky - Juhani Ahon Lastuja toinen kokoelma 1892
Haltian joululahjat - Juhani Ahon joulukuun 2025 lastu
Rautatiejunassa - Juhani Ahon marraskuun 2025 lastu
Metsämiehen muistelma - Juhani Ahon lokakuun 2025 lastu
Kurjalan rannalla - Juhani Ahon syyskuun 2025 lastu
Helsinkiin - Juhani Ahon elokuun 2025 lastu
Purjeita kuivaamassa - Juhani Ahon heinäkuun 2025 lastu

Kuukauden lastu (kesäkuu):

 

VANHA VALKAMA

Uusi aika on aina näyttävinään niin ihanalta ja toivotulta, ja sitä odottaa kuin joutsenta, jonka valkoisia siipiä aurinko kultaa. Mutta se on kaunis ainoastaan silloin, kun se ei vielä ole tullut. Niin pian kuin se on lentänyt alas rusopilvistään, liihotellut maahan ja alkanut siellä valmistaa itselleen asuinsijaa, muuttuu se siksi muinaisajan likaiseksi linnuksi, joka turmeli kaiken, mihin kosketti.

       *       *       *       *       *

Pitkän Soiselän pohjukkaan oli vuosikymmenien, kenties satojenkin kuluessa tuonut sydänmaalaisten kirkkotie. Mäkirinteiltä se painautui notkoihin ja mutkitteli korpien hämärässä, kunnes yht'äkkiä tuli valoisalle, hiekkaiselle rannalle, missä oli kirkkomiesten yhteinen venhevalkama.

Varhaisina lauantai-aamuina oli siinä elämää, liikettä, ja iloista puhelua. Kirjavina ryhminä puuhailivat naiset, vedenrajassa pukujaan järjestellen, ja miehet istuivat rantapenkereellä tarinoiden ja piippujaan poltellen, odotellessaan toisia tuleviksi. Ja kun kaikki saman venheen väki oli kokoontunut, niin päästettiin airot irti rautaisista kytkyvistään koivun ympäriltä, hankavitsit ja tuhdot pantiin paikoilleen ja tapit taottiin reikiinsä kiinni. Ja kun nuo pitkät, solakat tervalaidat olivat kohisten järveen sysätyt, niin lähdettiin kilvan soutamaan kirkolle päin.

Sama oli liike sunnuntaina palatessa. Mutta viikon varrella oli valkama autio ja yksinäinen. Vieri vieressään siinä silloin kellottelivat venheet, kaareutuen lahdelman mukaan puoliympyräksi. Ylös hietaiselle rannalle ne olivat vedetyt, huolellisesti asetetuille pöyreille
teloilleen, koltat arpaheinää kasvavassa penkereessä kiinni.

Satunnaisesti ohi soutava kalamies niitä melkein kunnioituksella läheni, eikä pahin ilkiökään olisi uskaltanut tätä vartioimatonta, koko sen seutukunnan yhteistä tavaraa käydä turmelemaan. Kirkkovenheet olivat rauhoitettuja niinkuin kirkon omat kalutkin. Ja rauhoitettua oli rantakin. Ei kukaan repinyt venhevalkaman riippuoksaisia koivuja, eivätkä hietikon hienoa pintaa rikkoneet muut kuin piipattavat rantasipit ja rannasta juomaan tuleva metsähiiri.

Täällä tuntui olevan sunnuntai keskellä viikkoakin, ja näytti siltä, kuin luontokin tätä paikkaa erityisesti olisi suosinut. Auringonsäteet ikäänkuin hyväillen lämmittivät valkoista rantaa, ja hellällä kädellä kosketti sitä kirkas laine. Ja kun se loiskahtaen poistui maasta
takaisin, käydäkseen jälelle jääneeseen yhtymään, niin huojuttivat nämä hiljaa ja varovasti ulompana kasvavaa harvaa ruohikkoa, joka siinä lakkaamatta kahisi ja päätään nyökytti.

Kesäisillä kalastusretkilläni tänne joskus jouduin, ja kun perehdyin seutuun, niin nousin maihin itsekseni tupakoimaan ja piipun polttoajan tekemään seuraa noille venheille, joista jotenkuten tuntui olevan minulle itsellenikin seuraa.

Semmoinen luonne oli tuolla maisemalla ennen, siinä oli oma vanhan ajan viehätyksensä ja alkuperäinen runollisuutensa.

Mutta nyt se on muuttunut, ja siellä on nyt aivan toista kuin oli ennen.

Ne ovat rakentaneet hyöryvenheen Soiselänkin sisävesille, ja se tulee nyt joka sunnuntai lahden pohjukasta kirkkoväkeä noutamaan. Kirkonkylän kauppias on tehnyt talon rannalle ja avannut sinne puotinsa. Entisestä miellyttävästä venhevalkamasta, jota nyt rumasti kutsutaan »rykirannaksi», ei ole muuta jälellä kuin lahoavat rauniot.

Nimen mukana on muuttunut kaikki muukin. Mikä erotus noiden pitkien, ikäänkuin luonnon luomien tervattujen kirkkovenheiden ja tuon siivottoman höyrypurren välillä, josta savua tupruaa ja rasvaa kihoaa ja josta likainen vesi leviää yli tuon ennen niin puhtaan lahden pinnan. Miten röyhkeästi ovat koivut juurineen maasta kiskotut, kun ovat sattuneet sen uuden kärrytien tielle, joka johtaa laiturilta kauppiaan tavaramakasiiniin! Ja minkä näköinen on nyt tuo hieno hietikko, josta on paras osa pois vedetty täytteeksi laiturin päähän! Ja ruohikko! Sitä tuskin onkaan enää, ja se, mikä on, se harrottaa joinakuina poikkinaisina ruokoina. Halkopinot ovat rehennellen anastaneet melkein koko arpaheinikkopenkereen, jota kirkkoväki ennen käytti tilapäisenä ruokapöytänään.

Venheet ne ovat nyt kokonaan unohtuneet. Uusi aika ei enää tarvitse vanhain apua ja heittää ne armottomasti luotaan. Muutamasta kaikkein suurimmasta nelilaidasta, joka ennen rehoitti ruhtinattarena muiden keskessä, ei enää ole jälellä muuta kuin kaaripuitten luuranko, joka on sekin jo rannan hiekalle hajoamaisillaan. Toiset pienemmät ovat vielä
vähän paremmassa kunnossa, mutta lahoamaan päin ne ovat nekin. Kukaan ei ole tullut uusia rakentaneeksi eikä paljon vanhojakaan paikanneeksi. Ei olekaan niitä nähtävästi enää moneen kesään käytetty, sillä ruoho on ympärillä rikkomaton ja useimman tapin reiästä kasvaa heinätukko. Ne ovat saaneet väistyä entisiltä teloiltaan keskeltä lahden pohjaa ja siirtyä kauas metsään ja mikä minnekin pois meluavan maailman jaloista.

Rykiranta ei minua enää miellytä, niinkuin ennen miellytti venhevalkama. Sen vanhat haltiahenget ovat pois peloitetut, eikä uusia ole vielä ilmaantunut. Rantasipi piipattaa toisilla rannoilla, eikä metsähiiri enää uskalla tulla esille.

Työnnän kolmilaitani lainehille ja käännän kaihotta selkäni tuolle uudelle, käytölliselle aikakaudelle, joka joskus tuntuu niin kovakouraiselta, sydämettömältä ja arkipäiväiseltä.

 

 

Juhani Aho: Lastuja, WSOY, 1891

 

Toukokuun lastu oli "Liisan lehmä" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.

 

Huhtikuun lastu oli "Suurin totuus" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.

 

Maaliskuun lastu oli "Kerran konserissa" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Helmikuun lastu oli "Vanha nuorimies" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Tammikuun lastu oli "Vastamyrkky" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Joulukuun lastu oli "Haltian joululahjat" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Marraskuun lastu oli "Rautatiejunassa" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.

 

Lokakuun lastu oli "Metsämiehen muistelma" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Syyskuun lastu oli "Kurjalan rannalla" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Elokuun lastu oli "Helsinkiin" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Heinäkuun lastu oli "Purjeita kuivaamassa" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Kesäkuun lastu oli "Uskollinen" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.