Uutisia
Elämäkerrat - kirjailija Juhani Aho
Juhani Ahon seuran tapahtumia
Juhani Aho kartalla
Facebook - Juhani Ahon seura


Käännökset Juhani Ahon teoksista
Juhani Ahon suomentamia teoksia
Sövellyksiä Juhani Ahon teksteihin
Eiffel-torni Pariisissa





Heikki Poroila: Runoilija säveltäjän muusana. Juhani Ahon seuran vuosikokouksessa maanantaina 30.3. klo 17.

 

JUHANI AHON KIRJALLINEN TUOTANTO

Juhani Ahon tuotanto mm: hänen ensimmäinen kirjallinen työnsä oli kertomus Siihen aikaan kun isä lampun osti (1883). Romaani Rautatie (1884) eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet, tekee Ahosta kirjailijan.  Papin tytär (1885) - nuoren tytön kipeä kasvukertomus.  Yksin (1890) - miehen matka itseensä.  Papin rouva (1893) - sukeltaa naisen sieluun.  Panu (1897) - historiallinen romaani.  Juha (1911) - myöhäistuotannon helmi.  Rauhan erakko (1916) - tulee sodan keskelle.  Ahon viimeinen teos on Muistatko -? (1920).

Ensimmäinen kokoelma lyhyitä kertomuksia, LASTUJA, ilmestyi vuonna 1891.  Aho kirjoitti kaikkiaan kahdeksan lastukokoelmaa.  Ne muodostavat suuren - ja monimuotoisen osan Juhani Ahon tuotannosta.  Viimeinen lastukokoelma Lohilastuja ja kalakaskuja (1921) on suomalaisen kalastuskirjallisuuden klassikko. Lisätietoja lastuista sivulta "Linkit & Lastut".

Luettelo Juhani Ahon kirjallisesta tuotannosta on esitetty sivulla 'Juhani Aho' (klikkaa yläpalkista).

 

Juhani Ahosta kirjoitetut ELÄMÄKERRAT mm.

Gunnar Castrén: JUHANI AHO I & II, suomentanut Joel Lehtonen. WSOY 1922. 605 sivua.  Sama ruotsiksi, på svenska, Holger Schildts Förlagsaktiebolag, 1922.  652 sidor

I. Havu: JUHANI AHO. OTAVA 1929. 308 sivua.

Antti J. Aho (Juhani Ahon poika): JUHANI AHO I & II, WSOY 1951. 1006 sivua. LIsäksi: JUHANI AHO JA HÄNEN AIKAANSA. Kuvateos, toimittanut Antti J. Aho.l WSOY 1948. 184 sivua

Juhani Niemi: JUHANI AHO. SKS, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 414, 1985. 243 sivua

Panu Rajala: NAISTEN MIES JA AATTEIDEN. JUHANI AHON ELÄMÄNTAIDE. WSOY 2011. 442 sivua

Anne Helttunen & Tuula Uusi-Hallila: JUHANI AHO. VASTAKOHTIEN TASAPAINOA. WSOYpro 2010. 119 sivua.

Juhani Ahon puolisosta taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtistä (1863-1945) kirjoitetut elämäkerrat mm.

Riitta Konttinen: BOHEEMIELÄMÄ. VENNY-SOLDAN-BROFELDTIN TAITEILIJANTIE. Otava 1996. 416 sivua.

Antti J. Aho, toimittanut: VENNY SOLDAN-BROFELDT JA HÄNEN MAAILMANSA. LUONNOKSIA JA MUISTELMIA. WSOY 1946. 166 sivua.

 

Seuran TAPAHTUMAHISTORIA

Juhani Ahon Seuran tapahtumahistoria löytyy facebookista ja sivulta 'Juhani Ahon Seura'. Sivustolla on myös luettavissa seuran jäsenkirjeet. Siellä on myös JÄSENILMOITTAUTUMISLOMAKE. Liity mukaan seuran jäseneksi!  Henkilöjäsenen jäsenmaksu vuonna 2026 on 20 €, 

 

JUHANI AHO KARTALLA

Tervetuloa Jussin jalanjäljille. Olemme koonneet eri kohteita sivustolle (sivulla Juhani Aho). Voit ehdottaa uutta kohdetta kartalle.  Karttaa päivittys on nyt valmis. Sieltä löytyvät esim. Helsingissä mm.: Annankatu 28, Armfeltintie 6, Korkeavuorenkatu 23, Pietarinkatu 5, Ravintola Kämp, Senaatin talo Snellmaninkatu 1, Suomen Kansallisteatteri, Ullanlinnan kylpylä, Vanha Ylioppilastalo. Muita kohteita mm.. Juhani Ahon hauta Iisalmen vanha kirkko, Mansikkaniemen pappila, Väärnin pappila jne. Jokaisessa kohteessa on kuva ja selostava teksti. Linkki: Juhani Aho kartalla

 

FACEBOOK

Seuraa meitä facebookissa (httos:www.facebook.com/juhaniahonseura). 

 

JUHANI AHON SEURAN JÄSENKIRJE nr 4/2025 (10.12.2025, 10 sivua)

 

Jäsenkirje nr 4 on postitettu seuran jäsenille 10.12.2025.  Kijeen aiheina ovat

- johtokunnan tervehdys

- kooste tämän vuoden 2025 tapahtumista

- uusia sivuja verkkosiuillamme:

- KÄÄNNÖKSET luettelo Juhani Ahon tuotannosta tehtyihin käännöksiin. Ahon teoksia on käännetty 23 eri kielelle. .(https://juhaniahonseura.yhdistysavain.fi/kaannokset)

- SUOMENNOKSET lista Juhani Ahon suomentamista teoksista (https://juhaniahonseura.yhdistysavain.fi/suomennokset)

- SÄVELLYKSET luettelo Juhani Ahon teosten pohjalta tehtyihin sävellyksiin (26 säveltäjää) (https://jjuhaniahonseura.yhdistysavain.fi/savellykset

- Juhani Aho oli Pariisissa n 15.9.1889 - 22.5.1890. Aho kirjoitti 'Yksin' .pienoisromaania Pariisin aikoinaan.  Valokuvia Pariisista.

 

Yksin pienoisromaani (1890) on käännetty kymmenelle kielelle

Sam - Waḥdī - Seul -  Üksi - Einsam - Alleen – Alene - Osamělý - Odinokij - Ensam

lisäksi teoksen pohjalta on sävelletty pienoisooppera ’Yksin’ 1982. Säveltäjä Sakari Seppälä. Libretto: Lilja Kinnunen-Riipinen, sekä melodraama ’Ainoani’ tilaajana DI-pianisti Maria Suokas 2015. Käsikirjoitus Suvi Nuotio. Säveltäjät: Ilkka von Böhm, Minna Leinonen, Esa Ylivaara. Lausuja Tuukka Vasama. ’Ainoani’ on nähtävissä ja kuunneltavissa YLE Areenassa ’Musiikkistudion klubi-ilta’.

Yle Areena: AINOANI! – Musiikkistudion klubi-ilta. 13.10.2017, kesto 1 h 4 min.

https://areena.yle.fi/1-3865373

 

Kirjallisuutta Juhani Ahon Pariisin ajoilta:

Yksin, Juhani Aho. Wsoy 1890. 106 s.

Muistelmia ja matkakuvia. Juhani Aho. E-kirja WSOY 1921. mm. Matkalta Pariisiin v. 1889; Muutamia kuvia Pariisin maailmannäyttelystä 1889; Polkupyörällä Pariisissa ja Sasu Punanen Pariisin saunassa. 

Juhani Aho. Gunnar Castrén. Suomentanut Joel Lehtonen. II osa. WSOY 1922. 313 s. Sivut 217-263. Pariisin matka ja ”Yksin”

Juhani Aho. I. Havu. Otava 1929. 307 s. Sivut  111-122 Pariisin matka - Yksin.

Juhani Aho ja hänen aikaansa. Kuvateos. Toimittanut Antti J. Aho. WSOY 1948. 184 s. Sivut Pariisissa  70 - 73 Pariisissa 1889-1890

Juhani Aho. Elämä ja teokset. Kirjoittanut Antti J. Aho. Edellinen osa. WSOY 1951. 528 s.  Sivut 332-351 Ensimmäinen ulkomaanmatka 1889-1890.

Juhani Aho. Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 414. 1985. 243 s. Sivut 85-94 Ranskalainen visiitti.

Juhani Ahon kirjeitä. Toimittanut Juhani Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 441. 1986. Sivut Pariisista  134 (16.9.1889) - 148 (21.5.1890).

Aika Pariisissa. Juhani Ahon ranskalainen kausi 1889-1890. Jyrki Nummi. Suomen Kirjallisuuden  Seuran Toimituksia 864. 2002. 447 s. 

Juhani Aho. Vastakohtien tasapainoa. Anne Helttunen - Tuula Uusi-Hallila. WSOYpro Oy 2010. 119 s. Sivut 46 - 52. Ensimmäistä kertaa suureen maailmaan. Yksin - miehen matka itseensä.

Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. Panu Rajala. WSOY 2011. 442 s. Sivut 127- 172. Yksinäisen miehen harhautus.

Kansalliskirjailija Juhani Aho. Martti Turtola - Tarja Lappalainen. Edico Oy 2011. 284 s. Sivut 89-98. Pariisissa ja Yksin-teos.

 

Seuran VUOSIKOKOUS

Juhani Ahon seuran vuosikokous pidettiin  Merkki-museossa maanantaina 30.3.2026 klo 17.  Kiitos kaikille kokoukseen osallistuneille.

Ennen varsinaista kokousta musiikkikirjastonhoitaja FM Heikki Poroila piti esitelmän aiheesta  Runoilija säveltäjän muusana. Heikin sanoin: 'Puheenvuoroni pyrkii avaamaan suomalaisten taidemusiikin säveltäjien ja heidän käyttämiensä runoilijoiden ja kirjailijoiden suhdetta esimerkkeinä Leevi Madetoja. Oskar Merikanto ja Erkki Melartin. Aiheesta on varsin vähän dokumentoitua tietoa, useimmiten säveltäjät ovat käyttäneet eri tavoilla löytämiään runoja asiaa sen kummemmin kommentoimatta. Tämä oli luontevaa mm. siksi, ettei säveltäjän ennen vuoden 1928 tekijänoikeuslakia edes tarvinnut pahemmin välittää siitä, mitä  mieltä tekstin tekijä voisi olla runonsa käyttämisestä musiikin kanssa. Toisaalta ehkä myös ajateltiin, että on vain hienoa, jos runo kelpaa sävellettäväksi. Oi niitä viattomia aikoja!.'

Juhani Ahon seura kiittää Herikki Poroilaa erittäin mielenkiintoisesta esitelmästä!

 

Kuukauden lastu: Suurin totuus

Juhani Ahon muotokuvan maalasi
Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1891.

Ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija

 

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä, mutta samalla hän oli 1800-luvun lopun eurooppalaisen modernismin edustaja ja tavoitteli kansainvälistä yleisöä. Kirjailijantyön ohella Aho toimitti lukuisia lehtiä sekä käänsi kirjallisuutta suomen kielelle. Viimeisin loistava suomennos on belgialaisen nobelistin Maurice Maeterlinckin (1862-1949) satunäytelmä 'Sininen lintu' (L'oiseau bleu 1908), WSOY 1921. 

Juhani Ahon Seura ry:n tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Juhani Ahon tuotantoa ja elämää. Seuran pyrkimyksenä on myös herättää kiinnostusta Ahon kotiseudulta ja Pohjois-Savosta syntyisin olevien kirjailijoiden ja taiteilijoiden tuotantoon.

Seura järjestää kirjallisuusiltoja, keskustelutilaisuuksia ja retkiä.

Seuralta voi anoa avustusta Juhani Ahoon liittyvien projektien rahoitukseen.

 

Kansainvälinen Juhani Aho

Juhani Aho oli oman aikansa kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kirjailija, jonka teoksia käännettiin eri kielille jo 1800-luvun lopulla. Hän on myös ajankohtainen, sillä viime vuosina hänen romaaneistaan on julkaistu useita tuoreita käännöksiä:

  • 2005 englanniksi Juha, Juha, kääntäjä Richard A. Impola (Aspasia Books)
  • 2010 karjalan kielellä Juha: Juha, kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2011 viroksi Yksin, Üksi, kääntäjä Ants Paikre (Loomingu Ramatukogu)
  • 2012 englanniksi Rautatie, The Railroad, kääntäjä Owen Witesman (Norvik Press)
  • 2012 hepreaksi Juha, Yuha, kääntäjä Rami Saari (Poalim)
  • 2012 japaniksi Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä: Finrando no pawā supotto : oboeteiru ka – ?). Kääntäjä Yumi Mei (Atsugi: Hjosui)
  • 2013 ranskaksi Yksin, Seul, kääntäjä Bénédicte Villain (Rivages)
  • 2013 arabiaksi Yksin: Waḥdī. Kääntäjä Sayyid, Duʿāʼ. (Al-Qāhirah: Wikāla Sfinks)
  • 2013 karjalan kielellä Rautatie; Raudutie. kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2013 karjalan kielellä Lastuja: Lastuloi. kääntäjä Lûdmila Markianova, (Karjalan Kielen seura)
  • 2014 italiaksi Panu, Panu, kääntäjä Marcello Ganassini di Camerati (Vocifuoriscena)
  • 2014 bulgariaksi Yksin: Sam : roman. Kääntäjä: Cvetanova, Rosica. (Sofiâ: Persej / Perseus)
  • 2015 italiaksi Juha. Juha, kääntäjä Marcello Ganassini di Camerati (Vocifuoriscena)
  • 2015 bulgariaksi Juha; Ûha : roman. Kääntäjä: Cvetanova, Rosica. (Sofiâ: Persej / Perseus)
  • 2020 kiinaksi Papin tytär, kääntäjä Ni Xiaojing (China International Radio Press)
  • 2021 hepreaksi Rautatie: Mesillat ha-barzel. Kääntäjä: Rami Saari (Jerušalajim: Carmel)
  • 2024 saksaksi Rauhan erakko: Der Eremit des Friedens.Kääntäjä: Gabriele Schrey-Vasara. (Wien : Braumüller)

Lisätietoja: Valitse ylävalikosta 'KÄÄNNÖKSET' (Juhani Ahon tuotannosta tehdyt käännökset, 23 kielelle) tai 'SUOMENNOKSET' (Juhani Ahon suomentamia teoksia)

Der Eremit des Friedens (RAUHAN ERAKKO). Kääntäjä Gabriele Schrey-Vasara (Wien: Braumüller) 2024
Juhani Ahon seura - Kuukaudne lastu
Suurin totuus - Juhani Ahon huhtikuun 2026 lastu
Kerran konsertissa - Juhani Ahon maaliskuun 2026 lastu
Vanha nuorimies - Juhani Ahon helmikuun 2026 lastu
Vastamyrkky - Juhani Ahon Lastuja toinen kokoelma 1892
Haltian joululahjat - Juhani Ahon joulukuun 2025 lastu
Rautatiejunassa - Juhani Ahon marraskuun 2025 lastu
Metsämiehen muistelma - Juhani Ahon lokakuun 2025 lastu
Kurjalan rannalla - Juhani Ahon syyskuun 2025 lastu
Helsinkiin - Juhani Ahon elokuun 2025 lastu
Purjeita kuivaamassa - Juhani Ahon heinäkuun 2025 lastu
Uskollinen - Juhani Ahon kesäkuun 2025 lastu
Vanha muisto - Juhani Ahon toikokuun 2025 lastu

Kuukauden lastu (huhtikuu):

 

SUURIN TOTUUS

 

Oppi siitä, että paha on pahalla kostettava ja että on rikosta rangaistaessa otettava silmä silmästä ja hammas hampaasta, oli viimeisilleen kehittynyt. Se oli aikoinaan ollut maailman totuus, se oli julistettu jumalalliseksi ja se oli saanut suuria aikaan. Se oli luonut järjestystä maailmaan, se oli tahtonut oikeuttakin turvata. Mutta kun se antoi oikeuden vain voiman avulla ja kun miekka lopulta ratkaisi riidan, niin ei sota eikä taistelu maan päällä lakannut. Ja kun voimakkaampi voitti heikompansa, niin ei heikompi koskaan saanut oikeutta, vaan sai kärsiä, kitua ja vaikeroida. Mutta ei maailma vaikeroimisista välittänyt.

Silloin nousi heikkojen ja osapuolten joukosta apostoli, joka saarnasi anteeksiantoa ja rauhaa ja joka korkeimmaksi käskyksi julisti: rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Järjestyksen voimalliset vartiat ja maailman oikeuden mahtavat ylläpitäjät ristiinnaulitsivat hänet, sillä heidän nähdäkseen loukkasi hänen oppinsa yhteiskunnan pyhimpiä oikeuksia: itsepuolustusta ja pahan rankaisemista. Ja he olivat vakuutetut siitä, että jos kosto annettaisiin Jumalalle, horjuisi perustuksissaan maailman siveellinen rakennus.

Mutta oppi lähimmäisen rakkaudesta oli hurmaava oppi kaikille heikoille ja voimattomille. Ja kuta suuremmaksi kasvoi sorrettujen suku, sitä laajemmalle levisi oppi. Apostoli toisensa perästä sitä julisti, kansa toisensa perästä sen omisti. Kaksituhatta vuotta sen jälkeen, kun se ensi kerran julistettiin, ei se vielä ollut käytännössä loppuun saatettu. Mutta neljä tuhatta vuotta kun on kulunut, omaksutaan se ja pannaan käytäntöön siinä maassa, joka ulottuu Uralista Atlantin rantaan.

Se omaksutaan ensin hiljaisuudessa ja yksityisten kesken. Mutta sitten se kerran omaksutaan julkisesti ja vahvistetaan virallisesti kaikkien sivistyskansojen yhteisessä uskontokongressissa. Sotajoukot lasketaan ikuiselle lomalle, aseista taotaan työaseita ja kasarmeista tehdään uuden uskon temppeleitä. Vanhat lakikirjat poltetaan ja kaikki tuomarit pannaan viralta, sillä ei ole kuin yksi lakipykälä eikä kuin yksi tuomari.

Ihmiskunta on riemuissaan, sillä se on vakuutettu siitä, että se totuus, jonka se nyt on tunnustanut, on ainoa ja suurin ja viimeinen totuus. Se on iloinen siitä etupäässä sen vuoksi, että se luulee sen avulla ikuisen onnen saavuttavansa, jota se aina on takaa ajanut. Eikä se sitä sure, jos ei onni heti paikalla sille tulekaan, sillä se on tottunut siihen, etteivät ihanteet heti paikalla toteudu.

Sen vuoksi se kehittää sitä oppiaan ja sovittaa sitä itseensä ja oloihinsa. Se poistaa yksityisen omaisuuden ja jakaa tasan tavarat. Se kuluttaa kasvatuksen kautta pois itsekkyyden, unohtaa koston ja voitonhimon, kitkee sydämestään vihan ja kaikki muut intohimot, jotka yllyttävät toisia vahingoittamaan. Ja se elää verrattain tyytyväisenä satoja vuosia, ehkäpä tuhansiakin. Maa, jota sitäkin rakkaudella ja hellyydellä viisaasti viljellään, antaa sille, mitä se tarvitsee. Ja kun ei ole puutetta, ei ole riitaa. Rauha on maassa ja ihmisillä hyvä tahto.

Mutta tulee aikoja, jolloin sen uskoa koetellaan. Sitä koetellaan sekä sisältä että ulkoa. Tulevat katovuodet, jotka vievät puolen sen viljasta. Kansat, jotka asuvat Uralista Atlantiin, eivät ota niiltä, jotka asuvat ulkopuolella ja jotka eivät anna ottamatta. Eikä heidän uskonsa myöskään anna niiden kuolla, joita halla vahingoitti. Se käskee jakamaan. Mutta annokset ovat pienet, ja koko ihmiskunta kärsii nälkää ja puutetta, mutta kärsii uskostaan luopumatta. On niitä, jotka ajattelevat, että parempi olisi toisten kuolla ja toisten elää kuin kaikkien kitua. Mutta niitä on vähän, ja jos ne sanoisivat, mitä ajattelevat, ei heitä kuultaisi.—Tulee myöskin vihollinen sieltä, mistä se aina on tullut—Aasian aroilta. Se vaatii maata ja se vaatii ravintoa. Se tulee kuin mustalainen turvattomaan taloon, ja sillekin annetaan, mitä se vaatii. Vero on raskas, mutta maksajat ovat monet, ja voimat ponnistuvat kaksinkertaisiksi. Tulee uusia ja yhä uusia vihollisia, ja voimat ponnistuvat kolmin-, nelin-, viisinkertaisiksi. Lopulta ei ole, mitä jakaa, jos ei osan jakajia vähennetä. Ja vihollinen vähentää niitä, sillä sen usko ei estä sitä niin tekemästä. Se tappaa, murhaa, teurastaa kuin lampaita niitä, jotka eivät uskoltaan voi kättä vastarintaan nostaa. Se tuntuu vaikealta, se on kipeää kärsiä, mutta niin vaatii kansojen usko, joka käskee rakastamaan vihollistaankin, ja se usko on pyhä.

Vaan oli siellä mies, joka oli uhrannut kaikki uskonsa eteen ja joka oli antanut kaikki, mitä hänellä oli. Hän oli antanut peltonsa sadon, oli antanut majansa asuttavaksi, oli antanut oman työnsä ja perheensä vaivannäöt. Eikä se, joka häneltä kaikki otti, antanut hänelle mitään palkkioksi, vaan maksoi hyvän pahalla, sillä sellainen oli hänen uskonsa, jonka hän oli isiltään perinyt.

Oudot mietteet heräsivät miehen rinnassa. Hämärinä muinaistaruina, joista vain runoniekat joskus lauloivat, hän oli kuullut kerrottavan ajoista, jolloin ihmisten usko oli aivan toinen, kuin mikä se oli nyt. Ihmiskunta kuvattiin silloin eläneeksi onnellisena ja tyytyväisenä, sillä ei uskaltanut sille kukaan mitään pahaa tehdä. Miksei uskaltanut? Siksi ei uskaltanut—niin sanottiin—että se, joka toista löi, sai samalla mitalla takaisin; siltä, joka vei hengen joltain, vietiin hänen oma henkensä rangaistukseksi ja peloitukseksi. Nyt johtaa ihmisiä rakkaus ja rakkautta sanotaan pyhäksi, silloin johti viha ja sitäkin sanottiin pyhäksi.

Ihmiskunnan onni on siinä, että se rakastaa—oli hän kuullut iät kaiket sanottavan. Mutta oliko ihmiskunta nyt sitten onnellinen? Hän naurahti pilkallisesti ja pudisti päätänsä säälivästi. Ei ainakaan hän ollut, eikä tiennyt ketään, joka olisi. Eivät olleet onnellisia muut kuin ne, jotka sortivat häntä ja sortivat kaikkia muitakin, mutta joita vastaan usko kielsi puolustautumasta. Linnut metsässä, eläimet kedolla ja kalat vedessä, ne olivat nekin onnellisia, sillä ne ottivat, minkä voivat, eivätkä välittäneet muista kuin itsestään.

Mutta kun hän näitä mietti—oli miettinyt jo kauan selvyyteen pääsemättä—kuului surkeata huutoa hänen majansa takaa. Hänen vaimonsa karkasi sieltä tukka hajallaan sen saman miehen takaa-ajamana, joka oli anastanut hänen maansa ja tavaransa. Ja nyt se tahtoi anastaa hänen vaimonsakin, hänen lastensa äidin, tarttui sitä käsivarteen ja aikoi laahata muassaan.

Mutta silloin täytti kummallinen tunne hänen rintansa, sitä vihlaisi kuin veitsellä, maailma punertui hänen silmissään, ja lapiolla, joka oli hänen vieressään, halkaisi hän vihamiehensä pään.

Hän pakeni metsiin, sillä viholliset häntä vainosivat, eikä hänen kansansa tahtonut antaa suojaa sille, joka oli rikkonut sen käskyn, mikä oli pyhin heidän uskossaan. Mutta oli niitäkin, jotka kuultuaan hänen teostaan tekivät samoin kuin hän ja tulivat hänen luokseen. Ne kokoontuivat kaikki hänen ympärilleen, piilivät päivillä ja liikkuivat öillä. Liikkuivat sortajain seassa ja levittivät kauhua heidän keskeensä mitaten samalla mitalla, millä he olivat mitanneet. Liikkuivat ystävien seassa ja saarnasivat uusia aatteita ja uutta uskoa: itsepuolustuksen, oman edun, koston, rangaistuksen ja vapautuksen uskoa, luvaten onnea ihmiskunnalle, jos se heitä seuraisi.

Toiset sitä oppia ihmetellen kuuntelivat, sillä se oli puhuttu kuin heidän sydämestään.

Mutta toiset sitä kauhistuivat eivätkä tahtoneet hänestä mitään tietää.

Mutta kolmannet koettivat todistaa, että hän oli väärässä, ja he sanoivat: »Odottakaamme vielä sitä aikaa, jolloin rakkauden voimalla vihollisemme taivutamme ja jolloin koko maailma meidän oppimme ainoaksi oikeaksi tunnustaa.»

Mutta hän virkkoi: »Maailma ei koskaan ole yhtä ainoata oppia oikeaksi tunnustava. Jokainen tunnustaa oikeaksi vain sen, joka sille on hyödyksi. Niin tekevät vihollisemme, ja niin tehkäämme me! Aseihin!»

Ja hän sai aseihin kansansa nuorimmat ja parhaimmat.

Ja he karkoittivat sortajat maastaan ja ottivat takaisin omansa.

Ja tekivät itselleen uuden uskon pahan pahalla vastustamisesta, joka usko oli uusi siksi, että se oli niin vanha, ettei sitä kukaan heistä ollut ennen käytännössä nähnyt, ja jota he sanoivat ainoaksi ja suurimmaksi totuudeksi siksi, että se oli heidät pahasta päästänyt,— eivätkä tienneet, että se kerran sekin oli vanheneva ja antava aihetta uuteen uskoon, joka oli voittava vanhan ja kerran taas vuorostaan voitettava.

 

 

Juhani Aho: Lastuja, kolmas kokoelma WSOY, 1896

 

Maaliskuun lastu oli "Kerran konserissa" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Helmikuun lastu oli "Vanha nuorimies" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Tammikuun lastu oli "Vastamyrkky" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Joulukuun lastu oli "Haltian joululahjat" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Marraskuun lastu oli "Rautatiejunassa" Juhani Ahon kolmannesta lastukokoelmasta vuodelta 1896.

 

Lokakuun lastu oli "Metsämiehen muistelma" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Syyskuun lastu oli "Kurjalan rannalla" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Elokuun lastu oli "Helsinkiin" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.

 

Heinäkuun lastu oli "Purjeita kuivaamassa" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Kesäkuun lastu oli "Uskollinen" Juhani Ahon ensimmäisestä lastukokoelmasta vuodelta 1891.

 

Toukokuun lastu oli "Vanha muisto" Juhani Ahon toisesta lastukokoelmasta vuodelta 1892.